Verhneketjen piiri (Verkhneketskiy Rayon)
Verhneketjen piiri on paikallinen itsehallintoalue Tomskin alueen koillisosassa Venäjällä. Vuonna 1939 perustetun piirin pinta-ala on 43 300 neliökilometriä ja asukkaita on 18 200 henkeä (vuonna 2009).
Piiri käsittää Ketjoen yläjuoksun sivujokineen. Pinta-alasta 57,7 % on metsää ja 39,2 % suota. Suuret turvevarannot ovat toistaiseksi kokonaan hyödyntämättä ja öljyvaroja vasta tutkitaan.
Hallinnollinen keskus on Belyi Jarin kaupunkimainen taajama. Sen lisäksi piiriin kuuluu 8 maalaiskuntaa: Jagodnoje, Kaitaga, Kljukvinka, Makzyrskoje (keskuspaikka Lisitsa), Orlovskoje (keskuspaikka Tsentralnyi), Palotška, Saiga ja Stepanovka.
Belyi Jarista on rautatieyhteys Tomskiin. Matkaa piirikeskuksesta alueen pääkaupunkiin on 295 kilometriä.
Alueen kantaväestöä ovat selkupit ja evenkit. Ketjoen kautta on kulkenut vanha Euroopan ja Aasian välinen kauppareitti. Vuoden 1597 tienoilla venäläiset rakensivat Ketin linnakkeen, ja myöhemmin seudulle alkoi muuttaa vanhauskoisia. Perinteisiä elinkeinoja olivat metsästys ja kalastus. 1800-luvun lopussa Ob yhdistettiin Jeniseihin Ketjoen kautta kulkeneella kanavalla, jonka käytöstä luovuttiin 1900-luvun alussa. Alueen metsävaroja alettiin hyödyntää vuonna 1927. Vuonna 1971 valmistui Belyi Jarin ja Asinon metsäteollisuuskeskuksen välinen rautatie.
Seudun talous perustuu metsänhankintaan ja sahateollisuuteen.
* Verhneketjen piirin sivusto
Piiri käsittää Ketjoen yläjuoksun sivujokineen. Pinta-alasta 57,7 % on metsää ja 39,2 % suota. Suuret turvevarannot ovat toistaiseksi kokonaan hyödyntämättä ja öljyvaroja vasta tutkitaan.
Hallinnollinen keskus on Belyi Jarin kaupunkimainen taajama. Sen lisäksi piiriin kuuluu 8 maalaiskuntaa: Jagodnoje, Kaitaga, Kljukvinka, Makzyrskoje (keskuspaikka Lisitsa), Orlovskoje (keskuspaikka Tsentralnyi), Palotška, Saiga ja Stepanovka.
Belyi Jarista on rautatieyhteys Tomskiin. Matkaa piirikeskuksesta alueen pääkaupunkiin on 295 kilometriä.
Alueen kantaväestöä ovat selkupit ja evenkit. Ketjoen kautta on kulkenut vanha Euroopan ja Aasian välinen kauppareitti. Vuoden 1597 tienoilla venäläiset rakensivat Ketin linnakkeen, ja myöhemmin seudulle alkoi muuttaa vanhauskoisia. Perinteisiä elinkeinoja olivat metsästys ja kalastus. 1800-luvun lopussa Ob yhdistettiin Jeniseihin Ketjoen kautta kulkeneella kanavalla, jonka käytöstä luovuttiin 1900-luvun alussa. Alueen metsävaroja alettiin hyödyntää vuonna 1927. Vuonna 1971 valmistui Belyi Jarin ja Asinon metsäteollisuuskeskuksen välinen rautatie.
Seudun talous perustuu metsänhankintaan ja sahateollisuuteen.
* Verhneketjen piirin sivusto
Kartta - Verhneketjen piiri (Verkhneketskiy Rayon)
Kartta
Maa (alue) - Venäjä
Venäjän lippu |
Venäjän federaatio on vuoden 1993 perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta. Se on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Venäjän rajanaapureita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea. Lisäksi muun muassa Ruotsiin, Saksaan, Turkkiin, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltojen Alaskaan on vain vähän merimatkaa.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
RUB | Venäjän rupla (Russian ruble) | ₽ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
KV | Komin kieli (Komi language) |
TT | Tataarin kieli (Tatar language) |
CE | Tšetšeenin kieli (Chechen language) |
CV | Tšuvassin kieli (Chuvash language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |